Tapauskoosteet

”The Bloody Benders” – murhaava perhe

What’s up Kansas?

Teoksessaan Deadly Days in Kansas kirjoittaja Wayne C. Lee kuvaa Kansasin osavaltion veristä historiaa. Pinna oli lyhyt ja ihmiselämä halpa – niin voisi kuvailla 1840-luvulta aina vuoteen 1943 ulottuvaa ajanjaksoa, josta kirja kertoo. Historiaan mahtuu useita verisiä tarinoita, jotka ovat kenties unohtuneet osavaltion ollessa nykypäivänä rauhallisempi.

Kansas sijaitsee Yhdysvaltojen keskilännessä – suunnilleen koko maan keskipisteessä. Kansasin kaakkoisosassa sijaitsee Labetten maakunta. Siellä on preeriaa silmänkantamattomiin ja harvakseltaan eteen tulee jokunen maatalo tai pikkukylä. Tie Fort Scottista Independenceen kulki Labetten maakunnan luoteisosan läpi. Tien varrella, kaukana lähimmistä naapureista, sijaitsi eräs maatalo. Vuonna 1871 saksalainen Benderin perhe muutti asumaan taloon. Lähimpään kaupunkiin Cherryvaleen oli noin kahdeksan kilometrin matka, ja tuo kaupunki sijaitsi jo toisessa, Montgomeryn maakunnassa.

 

Benderin perhe

Perheen vaiheista ennen Kansasiin asettumista ei ole tietoa. Perheeseen kuului isä ja äiti, jotka olivat kumpikin kuusissakymmenissä, sekä aikuiset lapset, nainen ja mies. Isä John Sr. oli kookas, leveäharteinen mies, jolla oli mustat läpitunkevat silmät ja tuuheat kulmakarvat. Hän puhui vain vähän englantia. Äiti Bender oli miestään hieman nuorempi, myöskin raskasrakenteinen, ja hän puhui kovin kehnoa englantia. Heidän poikansa John Jr. oli päälle kahdenkymmenen eikä kovin mieleenpainuvan näköinen. Hän puhui englantia saksalaisittain murtaen, mutta ilmeisesti paremmin kuin vanhempansa.

Perheen kenties mieleenpainuvin jäsen oli hieman veljeään nuorempi Kate. Häntä on kirjallisuudessa kuvattu kauniiksi ja sopusuhtaiseksi, mutta toisaalta myös täysin päinvastaisesti luotaantyöntävän näköiseksi. Oli asia niin tai näin, Kate joka tapauksessa keräsi huomiota – yleensä positiivisella tavalla. Hän oli puhelias ja seurusteli mielellään ja luontevasti, ja hän puhui sujuvaa englantia. Hän erottui muusta perheestä jollain tavalla edukseen, mutta koko perhettä pidettiin alueella silti outona ja heidän asuinpaikkaansa karmivana.

Perhe ei ollut erityisen ystävällinen naapuruston asukkaille ja melko pian ihmiset alkoivatkin karttaa Benderien taloa. He jättivät perheen omiin oloihinsa, minne perhe tuntui itsekin haluavan jäädä. Benderit rakensivat laajalle tontilleen ladon ja ”sod housen”, joka on maa-aineksesta halvasti rakennettu 1850-luvulta 1900-luvulle asti yleinen talotyyppi. Benderien varsinainen asuintalo oli rakennettu puusta. Talossa oli vain yksi suuri huone, jonka he jakoivat keskeltä kahtia seinästä seinään ja katosta lattiaan ulottuvalla kankaalla. Talon takaosassa oli perheen asuintila ja etuosassa he pitivät pientä kauppaa, jossa myivät joitakin ruoka-aineksia ja päivittäistavaroita. Tien viereen he pystyttivät kyltin, jossa luki ’groceries’. He istuttivat pihalle hedelmätarhan, jossa kasvoi viitisenkymmentä hedelmäpuuta, joita he hoitivat ahkerasti.

Tiellä, jonka varrella Benderit asuivat, kulki monenlaisia matkaajia. Benderit myivät nälkäisille ohikulkijoille myös aterioita. Pian Kate alkoi houkutella matkaajia myös muilla tavoin. Vuonna 1872 hän kiinnitti aitoihin ja tolppiin ilmoituksia, joissa hän esitteli olevansa parantaja. Hän väitti pystyvänsä parantamaan muun muassa sokeuden ja kuurouden. Lisäksi hän alkoi pitää spiritismi-istuntoja kotonaan.

 

Oudot tapahtumat alkavat

Eräs paikallisten eksentriseksi kutsuma nainen nimeltään Hesler, kertoi tarinaa pelottavasta kokemuksestaan Benderien talossa. Hesler oli myös kiinnostunut spiritualismista ja spiritismistä, minkä vuoksi hän olikin hakeutunut Katen luokse. Hesler oli viettänyt iltaa Bendereillä, kunnes perhe alkoi käyttäytyä oudosti. He piirtelivät miesten kuvia seinille ja heittivät niitä veitsillä. Kate alkoi huutaa karmaiseva ilme kasvoillaan, että henget käskivät hänen tappaa Heslerin. Hesler juoksi pakoon perheen luota ja lukittautui kotiinsa. Kun hän kertoi muille kokemuksestaan, hänen tarinansa leimattiin mielikuvituksen tuotteeksi.

Toisen henkilön kertomus ei ollut niin helposti ohitettavissa. Pappi nimeltä isä Ponziglione oli matkustanut maan halki ja Benderien talon kohdalla jylläävä myrsky oli jo niin voimakas, että isän piti hakea yösijaa talosta. Hänellä oli vierailun ajan epämääräinen ja epämiellyttävä olo. Hänen mieleensä muistui viimeaikaiset puheet siitä, että alueella oli kadonnut ihmisiä. Oloa ei helpottanut se, että hän näki isä Benderin ottavan käteensä suuren rautaisen vasaran ja vievän sen toiselle puolelle taloa verhon taakse. Kun ukkonen seuraavan kerran iski, isä Ponziglione säikähti, pahoitteli nopeasti ja pakeni paikalta vahingoittumana.

Tosiaan – useampi kulkija oli kadonnut Labetten maakunnassa melko lyhyenkin ajan sisällä. Kun katoamistapaukset lähenivät jo kymmentä, alkoivat ihmiset ihmetellä ja puhua asiasta. Joitakin kirjeitä oli saapunut läheisiään kaipaavilta ihmisiltä idemmästä. Matkaajien kulkemaa reittiä oli pystytty jäljittämään esimerkiksi Fort Scottiin asti, ja sen jälkeen ei heistä ollut tietoa lähikaupungeissa tai lähimmissä maakunnissa. Jäljet loppuivat aina Labetten alueelle. Mitään tarkempia vihjeitä katoamisiin liittyen ei ilmaantunut eikä ketään erityistä epäilty tapauksissa. Tapaukset eivät päätyneet poliisin pöydälle, ennen kuin lääkäri nimeltä William York katosi.

 

Lääkäri katoaa

Williamin lähtöpaikasta oli kahta tietoa, mutta joka tapauksessa hän oli tulossa Montgomeryn maakunnasta, jossa asui, ja hänen kulkemansa reitti kulki Labetten maakunnan poikki (tai hän kulki saman reitin toiseen suuntaan). York oli ensimmäinen, joka oli kadonnut näin läheltä Benderien asuttamaa aluetta, kun muut kadonneet olivat pidemmän matkan kulkijoita. Kun hän katosi jäljettömiin, hänen veljensä järjesti etsinnät. Veli oli ollut töissä lain parissa ja omasi resurssit suurempaan etsintään. Hän kokosi 50 ihmistä Montgomerysta ja jäljitti Yorkin viimeisimmät tiedetyt liikkeet Benderien talon lähelle. Veli meni jututtamaan Kate Benderiä, joka myönsi nähneensä Yorkin. Mies oli hänen mukaansa pysähtynyt ottamaan vain vettä hevoselleen ja jatkanut sitten matkaa. Kate kertoi olevansa myös selvänäkijä ja tarjosi taitojaan Yorkin etsintään. Veli lähti siis talolta tyhjin käsin eivätkä etsinnät tuottaneet muutenkaan tulosta.

Jonkin aikaa tämän jälkeen Benderien talon havaittiin olevan tyhjillään. He olivat lähteneet tiluksiltaan heti veli Yorkin vierailun jälkeen. Kylillä huhuttiin heidän joutuneen saman murhaajan uhreiksi, kuin aiemmatkin kadonneet. Heidän vankkurinsa löydettiin jonkin matkan päästä hylättyinä.

 

Benderien talon tutkinta

Naapuruston ja lähialueiden ihmiset alkoivat yhdessä selvitellä Benderien katoamista, eli tässä vaiheessa minkäänlainen poliisiviranomainen ei ollut vielä mukana tutkimuksissa. Naapurit menivät yhdessä Benderien taloon, jossa heitä oli vastassa kammottava ja läpitunkeva haju. Kaikki tuntui olevan ennallaan ja tavarat paikoillaan – mitä nyt joitakin vaatteita puuttui. Huoneen kahtia jakava verho oli entisellään. Verhon edessä oli ruokailupöytä. He huomasivat ruokailupöydän ja verhon välissä lattiassa luukun. Kun he avasivat sen, he näkivät hajun lähteen. Luukku paljasti pienen maanalaisen kellarin, jonka kivisellä lattialla oli hyytynyttä verta. Toki Benderit olivat ruokapuodissaan varmasti teurastaneet esimerkiksi kanoja myyntiin, mutta kyläläisille oli melko selvää jo nyt, että Benderit olivat kaikkien mystisten katoamistapausten takana.

Tutkiessaan Benderien piha-aluetta, huomio kiinnittyi hedelmätarhan maan vajoamiin. Maa oli kuivunut ja halkeili muodostaen suorakaiteen muotoja maahan. He alkoivat kaivaa syvennyksiä ja löysivät niistä, mitä tässä vaiheessa jo odottivatkin löytävänsä. Ruumiita.

Ensimmäinen esiin kaivettu ruumis kuului lääkäri William Yorkille. Ruumiita oli haudattu lähelle puita ja niitä oli yhteensä yksitoista. Yhdessä haudoista oli sekä aikuisen miehen että viisivuotiaan lapsen ruumiit. Alueella oli tiedossa yksi isän ja tyttären katoaminen, joka nyt liitettiin löydettyihin ruumiisiin. Muutkin ruumiit sopivat alueella kadonneiksi matkalaisiksi. Uhreja oli lyöty takaraivoon jollain esineellä ja lisäksi heidän kurkkunsa oli viilletty auki korvasta korvaan. Vain pikkutytöllä ei ollut mitään vamman merkkejä, joten hänen arveltiin joko tukehtuneen tai mahdollisesti tulleen haudatuksi elävältä. Benderien tilukset tutkittiin muiden ruumiiden varalta pistelemällä maahan isoilla rautatangoilla, mutta muualta ei löytynyt lisää ruumiita. Piha-alue oli kuitenkin suuri ja ruumiita on ollut mahdollista haudata hyvinkin syvälle, joten on todennäköistä, että kaikkia ruumiita ei ole koskaan löydetty.

Koska teoilla ei ollut muita silminnäkijöitä, kuin Benderin perhe, joka oli kadoksissa, ei tarkkaa kuvausta kuluneen kahden vuoden tapahtumista ollut mahdollista muodostaa. Todisteiden perusteella on päätelty, että Benderit valikoivat uhreikseen vain yksin kulkevia matkailijoita, poislukien isä ja tytär. He houkuttelivat matkaajat sisälle ruualla ja Katen kyvyillä ja asettivat vieraan istumaan ruokapöydän ääreen lattialuukun päälle ja selkä kohti väliverhoa. Yksi perheenjäsenistä iskisi uhria verhon takaa vasaralla murtaen tämän kallon ja joku viimeistelisi murhan veitsellään. On myös arveltu, olisiko teon takana voinut olla vain yksi tekijä. Joka tapauksessa koko perheen on täytynyt osallistua murhien suunnitteluun, tekoon ja peittelyyn sekä ruumiiden hautaamiseen. Jostain syystä on arveltu naisen, yleisimmin Katen, käyttäneen veistä ja isän John Sr:n käyttäneen vasaraa. Näin ainakin isä Ponglizione oli kertonut: nimenomaan isä otti vasaran verhon taakse hänen lyhyeksi jääneen vierailunsa aikana.

Lattialuukku toimisi nopeana hätäkeinona ruumiin piilottamiseen. Lattialla valuvan veren voisi selittää tulleen teurastetuista eläimistä, joiden lihaa he kuitenkin myivät talossaan. Vasta sopivan hetken tullen perhe siirtäisi ruumiin pihalle ja kaivaisi haudan hedelmätarhaan. Benderien nähtiinkin hoitavan puutarhaa usein ja tunnollisesti. Benderien epäiltiin varastaneen uhreiltaan yhteensä 2600 dollaria, osalta isomman ja osalta pienemmän summan.

 

Mitä Bendereille tapahtui?

Tutkijat jäljittivät Benderien liikkeitä katoamisen jälkeen. He olivat matkustaneen aluksi junalla ja sitten vanhemmat ja lapset olivat kulkeneet eri reittejä kohti etelää. He olivat jatkaneet matkaa taas yhdessä ja heidän jälkensä pystyttiin jäljittämään Texasiin ja New Mexicoon saakka. Itse perhettä ei kuitenkaan enää koskaan tavoitettu. Perheestä julistettiin etsintäkuulutus ja luvattiin 2000 dollarin palkkio. Katoamisen jälkeen useiden vuosien ajan raportoitiin monesti, että Benderit oli nähty siellä tai täällä, mutta mikään havainnoista ei ollut tosi. Muutamia henkilöitä pidätettiin ja tuotiin näytille Kansasiin, mutta oikeudessa heidät vapautettiin syyttöminä. Osa jäi edelleen sille kannalle, että he olivat nähneet oikeat Benderit, mutta virallisesti heitä ei enää koskaan tavoitettu. Heidän katoamisestaan alkoi tietysti liikkua kaikenlaisia juttuja, samoin kuin heidän elämästään ennen katoamista. Vaikka perhe esittäytyi perheenä eli vanhempina ja lapsina, epäilivät jotkut, että kyseessä olisi ollut vain yhteen lyöttäytynyt rikollisporukka. Toisaalta huhuja liikkui Katen ja kummankin miespuolisen perheenjäsenen välisestä insestisestä suhteesta. Toisaalta John Jr:n ajateltiin olevan Katen poikaystävä, etteivät he olisi keskenään sukua ollenkaan. Niin tai näin, asiasta ei ole varmuutta, eikä perheen aiemmista vaiheista ole mitään tietoa.

 

True crime -turismia anyone?

Pian ruumiiden löytymisen jälkeen innokkaat keräilijät tulivat tontille hakemaan ikään kuin matkamuistoja, käytännössä mitä tahansa mitä irti lähti, esimerkiksi puulankkuja talon seinistä. Benderien jälkeen tontin omistus siirtyi 1950- tai 60-luvulla toiselle omistajalle, joka ei tehnyt alueelle mitään parannuksia.

Benderien tontin läheisyydessä on kyltti, jossa kerrotaan alueen verisestä historiasta. Itse tapahtumapaikalla ei mikään anna vihiä menneistä tapahtumista. Asuintalo ja muut rakennukset on aikaa sitten purettu ja jäljellä oli lähinnä pieni kuoppa entisen kellarin sijaintia osoittamassa 1920-luvun loppupuolella, mutta ilmeisesti senkään sijaintia ei voi enää osoittaa. Alueesta on tullut pelkkää viljelysmaata ja omistajat ovat vuokranneet maata paikalliselle viljelijälle. Tammikuussa 2020 tontti oli huutokaupattavana ensimmäistä kertaa aikaisemman ostajan jälkeen.

Viranomaiset olivat ottaneet talosta haltuunsa kolme erimallista ja -kokoista vasaraa, jotka ilmeisesti sopivat uhrien vammojen aiheuttajiksi. Noin sata vuotta tapahtumien jälkeen tutkinnasta vastaavan poliisiviranomaisen perhe luovutti kyseiset vasarat Cherryvalen museolle, jossa ne tänäkin päivänä ovat esillä puukehyksissä. Vasaroiden kanssa oli säilytetty viesti, että poliisi oli halunnut säilyttää esineet, jotta ne eivät menisi hukkaan. Toinen talosta pelastettu esine, joka on myös yleisön saatavilla, on nelituumainen veitsi. Yorkin veljen vaimo oli luovuttanut sen valtiolle 1923. Ei ole tietoa, onko tuota veistä käytetty murhatöissä eikä osata arvioida enää, sopiiko se uhrien vammoihin. Se on kuitenkin ainut muu esine, joka on varmasti ollut Benderien omaisuutta. Se sijaitsee Topekan museossa, mutta se ei ole näytillä, vaan ainoastaan pyynnöstä saatavilla.

 

Murhaavien sukulaisryhmien psykologiasta

Ei ole mitenkään ennenkuulumatonta, että sukulaiset suorittavat yhdessä murhia. Historiassa on useita esimerkkejä veristen Benderien eli The Bloody Bendersien lisäksi. Ensimmäinen dokumentoitu sarjamurhaajapari oli serkukset Micajah ja Wiley Harp 1780-luvulla. He elivät Skotlannissa kuin veljekset ja jättivät armeijan kesken mennäkseen naimisiin kidnappaamiensa naisten kanssa ja murhatakseen syntyvät lapsensa. Tämän jälkeen he suorittivat lisää murhia. Kolmen sukupolven McCrary Family tappoi nuoria naisia Floridassa vuosina 1971 ja 1972. Perheeseen kuului kolme sukupolvea eli vanhemmat, heidän tyttärensä ja tämän aviomies sekä heidän yhteinen poikansa. Tapauksesta tarkemmin postauksessa ”McCraryn perhe – donitsikauppamurhat”. Useat veljekset tai siskokset ovat toimineet sarjamurhaajina.

Se, miten paljon genetiikka vaikuttaa yksilön murhanhimoon, ei ole selvää. Tällaisia yhdessä murhaavia perheitä tai perheenjäseniä on vaikeaa tutkia ja tunnistaa niistä erityisiä syy-seuraussuhteita, sillä tapauksia on loppujen lopuksi niin vähän. On tilanteita, joissa köyhistä oloista tulevat perheet alkavat murhata rikastuakseen. Joissain tapauksissa mieleltään järkkynyt, esimerkiksi paranoidinen patriarkka on kyllästänyt perheensä omilla harhaluuloillaan ja saanut nämä mukaansa rikolliseen toimintaan (folie à deux). Tapauksiin liittyy yleensä muutakin rikollisuutta, kuten päihteidenkäyttöä ja varastelua.

Yhdessä murhaaminen ei kuitenkaan rajoitu pelkästään sukulaisuussuhteisiin, vaan toisilleen aluksi tuntemattomatkin ihmiset ovat lyöttäytyneet yhteen.

 

Loppu on mysteeri

Benderin perheen katoamisesta on ollut liikkeellä kaikenlaisia juttuja. Tapaus oli niin järkyttävä ja siihen aikaan 1870-luvulla ainutlaatuinen – oikeastaan ensimmäinen sarjamurhaajaperhe laatuaan. Eräät väittivät lähteneensä perheen perään ja suorittaneensa oman käden oikeutta eli tappaneensa heidät ja heittäneensä heidät jokeen painojen kanssa. Eräs merikapteeni kertoi uskomattoman tarinan siitä, kuinka hänen laivalleen oli pudonnut kuumailmapallo, jonka kyydissä ollut John Sr. oli kertonut perheen löytäneen kuumahöyryventtiilin, josta olivat täyttäneet pallon aikomuksenaan matkustaa sillä Etelä-Amerikkaan. Jotkut epäilivät Yorkin veljen palanneen Benderien luo vierailuaan seuraavana päivänä ja tappaneensa Benderit itse ja sitten lavastaneensa heidän katoamisensa viemällä perheen vankkurit läheiseen kaupunkiin. Ihmiset ilmeisesti halusivat saada lohduttavan lopun tarinalle, että murhaajat olisivat saaneet jonkinlaisen rangaistuksen teoistaan.

 

Lähteet:

Gibson, Dirk. C.; Serial Killing for Profit: Multiple Murder for Money: Multiple Murder for Money; 2009

Lee, Wayne C.; Deadly Days in Kansas; 1997

Young, Richard & Judy Dockrey; Outlaw Tales: Legends, Myths, and Folklore from America’s Middle Border; 1992

Ramsland, Katherine; Inside the Minds of Serial Killers: Why They Kill; Praeger; 2006: http://repository.umpwr.ac.id:8080/bitstream/handle/123456789/194/Inside%20the%20Minds%20of%20Serial%20Killers%20-%20Why%20They%20Kill.pdf?sequence=1

https://www.kansas.com/news/article1121436.html

https://www.kansas.com/news/local/crime/article239501418.html

https://www.dailymail.co.uk/news/article-7929989/Kansas-land-Bloody-Benders-slayed-11-people-1870s-auction.html

Jaa sisältöä myös kavereille

Liittyvät kirjoitukset

Yorkshiren noita

Euroopan noitavainot sijoittuivat osapuilleen 1400-luvun lopulta 1700-luvun puoleen väliin. Tätäkin myöhemmin noitia tavattiin oikeudessa. Iso-Britanniassa noituudesta ei voinut enää

Lue lisää

Ian Watkins

sisältövaroitus: lapsiin ja eläimiin kohdistuva seksuaaliväkivalta   Suosittu brittibändi Lostprophets myi 15 vuoden uransa aikana 3,5 miljoonaa albumia. Vuonna

Lue lisää

Duffyn tarina

sisältövaroitus: seksuaaliväkivalta   Duffy eli koko nimeltään Aimée Anne Duffy on walesilainen poptähti, joka tunnetaan erityisesti menestysalbumistaan Rockferry, joka

Lue lisää