Texasilainen neurokirurgi kylvi kuolemaa ja vammautti potilaitaan pysyvästi leikkaussaleissa – ei edes kovin kauan aikaa sitten.
Wondery on tehnyt tästä tapauksesta erinomaisen 6-osaisen podcast-sarjan nimeltään Dr. Death ja sitä luotsaa toimittaja Laura Beil. Suosittelen kuuntelemaan tuon sarjan, sillä siinä paneudutaan tapaukseen hyvin yksityiskohtaisesti ja jaksoja täydentävät tapaukseen liittyvien henkilöiden haastattelut. Tapaus aukeaa koko kauheuteensa pikkuhiljaa kerronnan edetessä. Podcastin löytää esimerkiksi Spotifysta nimellä Dr. Death. Podcastia on kuunnellut maailmanlaajuisesti yli 50 miljoonaa ihmistä, se on voittanut lukuisia palkintoja ja siitä on tekeillä tv-sarja.
Christopher Duntsch oli vuonna 2015 tuolloin 44-vuotias, Yhdysvaltojen Pohjois-Texasissa työskennellyt lääkärin lupansa menettänyt neurokirurgi, joka pidätettiin Coloradossa epäiltynä viidestä pahoinpitelystä, jotka johtivat vakaviin vammoihin sekä yhdestä iäkkäälle henkilölle tehdystä vammasta. Hän sai elinkautisen vankeustuomion vuonna 2017 ja saisi mahdollisuuden päästä ehdonalaiseen vuonna 2045.
Lapsuus ja nuoruus
Christopher Daniel Duntsch syntyi vuonna 1971 Montanassa, Yhdysvalloissa. Hän oli neljästä lapsesta vanhin. Hänellä oli kaksi veljeä, Nathan ja Matt, sekä sisko Liz. Suurimman osan lapsuudestaan hän asui Memphisissä, Tennesseen osavaltiossa perheen muutettua sinne Christopherin varhaislapsuuden aikana. Hänen äitinsä Susan oli opettaja ja isä Donald oli lähetyssaarnaaja ja fysioterapeutti. Christopher kävi yksityisen high schoolin. Hän yritti luoda collegessa uraa jalkapallossa. Hänen isänsä oli ollut jalkapallotähti Montanassa ja Christopher oli päättänyt seurata isänsä jalanjälkiä, vaikka hän ei itse ollut erityisen hyvä urheilussa. Hänen päämäärätietoisuutensa näkyi siinä, että hän harjoitteli vapaa-aikanaan jatkuvasti. Hänen luokkakaverinsa kuvailivat hänen olevan päättäväinen ja että hän tekisi käytännössä mitä tahansa tavoitteensa eteen.
Hän saikin jalkapallostipendin, mutta ei haluamaansa yliopistoon. Hän päätyi opiskelemaan Mississippiin ja yritti järjestää siirtoa Coloradoon, jonne oli alun perin halunnut, ja lopulta onnistuikin siinä. Jalkapalloharjoituksissa hänellä oli suuria vaikeuksia. Toistuvien yritystenkään jälkeen hän ei suoriutunut annetuista harjoitteista eikä saavuttanut toivottuja vaatimustasoja. Hän ei siten päässyt pelaamaan I tai II -divisioonaan kummassakaan yliopistossa. Vuoden Coloradossa opiskelun jälkeen Christopher kaipasi kotiin ja palasikin Memphisiin. Hän alkoi opiskella Memphis State Universityssa, mutta nyt hänen stipendinsä oli umpeutunut, eikä hän päässyt enää pelaamaan jalkapalloa. Lannistumatta tästä hän asetti itselleen uuden tavoitteen. Hänestä tulisi lääkäri, ja tarkemmin sanottuna selkäleikkauksia tekevä neurokirurgi. Joten tavoitteet oli todellakin asetettu jälleen korkealle.
Lääkäriksi opiskeleminen ja erikoistuminen
Hän valmistui lääkäriksi ja jatkoi 6 vuoden erikoistumista Tennesseen yliopistossa Memphis College of Medicinessa. Kuuden vuoden erikoistumiseen kuului viisi vuotta neurokirurgiaa ja vuosi yleiskirurgiaa. Hänen tavoitteenaan oli suorittaa samanaikaisesti lääketieteen tohtorin tutkinto. Lääkärin tutkinnon jälkeen hän oli päässyt yhtenä harvoista opiskelijoista osaksi Alpha Omega Alpha Medical Honor Societyyn, jonne pääsi vain 12 prosenttia valmistuneista. Kirurgisen erikoistumisensa aikana hän suoritti noin sata neurokirurgista leikkausta. Normaalisti erikoistumisvaiheessa leikkauksia kertyy lähemmäs tuhat, joten miksi mies sai valmistua kymmenen kertaa vähäisemmällä kokemuksella?
Tutkimustyö ja päihteet
Christopher tutki aivosyöpää ja kantasolujen eri käyttötarkoituksia laboratoriossa. Tämä tutkimus johti yhteistyöhön kahden venäläistutkijan, pariskunnan, kanssa vuonna 2006. He kehittivät patentin kantasolujen käyttöön selkärangan nikamien välilevyjen kasvattamiseen. Oikeastaan keksintö oli alun perin pariskunnan, mutta Christopher pääsi osaksi tätä uutta innovaatiota ja sen kaupallistamista. Christopher perusti kaksikin yhtiötä, joista menestyneempi oli nimeltään DiscGenics. Hän menestyi liiketoiminnassaan ansaiten aluksi jopa miljoonia. Bisnes ei kuitenkaan kukoistanut pitkään Christopherin osalta, sillä liikekumppanit potkivat hänet ulos yhtiön päättäjäportaasta vuonna 2011 ja yhdessä joidenkin investoreiden kanssa haastoivat hänet oikeuteen maksamattomien velkojen vuoksi.
Christopherin läheiset havaitsivat tämän käyttävän runsaasti päihteitä. Päihdeongelmat olivat alkaneet arvioiden mukaan niinkin aikaisin kuin vuonna 2006 miehen ollessa 35-vuotias. Hänen liikekumppaninsa Rand Page kertoi, kuinka mies sekoitteli drinkkejä aikaisin aamulla yhtiön kokouksissa. Kerran Randin käydessä Christopherin luona hän kertoi löytäneensä eräästä pöytälaatikosta kokaiinia. Päihteiden käytöstä oli myös muita epäilyjä, jotka heräsivät sairaalassa miehen erikoistumisen aikana. Eräs hoitaja oli raportoinut tästä keskusteltuaan Christopherin kanssa, joka oli vakuuttanut, että hän käytti kokaiinia usein ennen leikkauksia, joten se ei olisi ongelma. Päihdeongelman paljastumisen aikaan erikoistuminen oli puolivälissä. Hänet lähetettiin hoitoon päihdeongelmista kärsivien lääkäreiden ohjelmaan kolmeksi kuukaudeksi, minkä jälkeen hän palasi suorittamaan erikoistumisensa loppuun. Lisäksi hänelle määrättiin jatkoon satunnaisia huumetestejä, mutta kuten myöhemmin käy ilmi, hän päätyi usein välttelemään testauksia.
Asemoituminen Texasiin
Erikoistuttuaan neurokirurgiaan Christopher muutti Dallasiin, Texasiin loppuvuodesta 2010. Hän oli erikoistunut juuri selkäkirurgiaan, josta hän oli collegessa haaveillut. Hän oli tuolloin 41-vuotias. Memphisissä vielä asuessaan hän ja 27-vuotias Wendy Renee Young olivat tavanneet eräässä baarissa. Vain kolmen kuukauden jälkeen he olivat jo muuttaneet yhteen ja Wendy oli raskaana. Wendy seurasi Christopherin mukana Dallasiin tämän muuttaessa työn perässä. Hän muistelee heidän alkuaikojensa olleen hyviä. He saivat kaksi poikaa yhdessä, Aidenin ja Prestonin.
Myöhemmin Wendyn ja Christopherin erotessa vuonna 2014 Wendy muutti pois Dallasista ja sai lapsen uuden puolisonsa kanssa. Ennen heidän virallista eroaan Christopher oli tapaillut samanaikaisesti erästä toista naista, työkaveriaan Kimberly Morgania. Kimberlylle mies oli väittänyt kotona asuvan vaimonsa olleen vain hänen ystävänsä. Wendylle hän väitti samaa Kimberlystä.
Pian Christopherin muutettua Dallasiin, hänen nuoruuden ystävänsä Jerry Summers muutti hänen perässään ja auttoi häntä useissa työasioissa tai esimerkiksi miehen kuskaamisessa. Hän ja Jerry olivat pelanneet yhdessä jalkapalloa high schoolissa. Jonkin aikaa Jerry jopa asui samassa asunnossa Christopherin ja tämän vaimon kanssa. Jerry ja Christopher kävivät ahkerasti yhdessä juhlimassa eri yökerhoissa ja viettivät varsin villejä iltoja.
Christopherin syy muuttaa Dallasiin oli työ. Baylor Regional Medical Center sijaitsi Planon kaupungissa noin kolmenkymmenen kilometrin päässä Dallasin keskustasta. Tuota sairaalaa kutsutaan yleisimmin lyhyesti Baylor Planoksi. Sairaala oli maksanut suuret summat rahaa saadakseen Christopherin muuttamaan Dallasiin ja tulemaan työskentelemään heidän sairaalaansa. Sairaala odotti siten tulevaisuudessa saavansa tuntuvan rahasumman tästä diilistä. On siis yleistä, että sairaalat tienaavat rekrytoimillaan ammattilaisilla. Tätä työjaksoa edeltävästi Christopher oli ollut puolitoista vuotta vain tutkimushommissa, eli hänellä ei ollut taustalla kovin tuoretta kirurgista kokemusta, vaikka valmistunut olikin.
Siis loppuvuodesta 2011 hän sai oikeudet työskennellä Baylor Planossa. Tätä ennen heinäkuussa samana vuonna Dallasiin muuttamisensa jälkeen hän sai lisäksi oikeudet operoida Minimally Invasive Spine Institutessa. Tuolla hän operoi vain kolmen kuukauden ajan. Toinen omistajista, lääkäri Michael Rimlawi, huomasi heti alussa miehellä olevan jotain ongelmia – kenties jonkinlainen päihdeongelma tai mielenterveyden ongelma, tai molempia. Christopher kehuskeli usein taidoillaan ja vastaavasti kritisoi muita kirurgeja. Michael Rimlawi varoitti Baylor Planoa Christopherista, mutta tämä varoitus ei johtanut mihinkään.
Huono kirurgi vai kylmäverinen kiduttaja?
Tästä alkaa kertomus niistä syistä, miksi Christopher Duntsch joutui lopulta oikeuteen. Syyskuussa Baylor Planon sairaalassa Christopher oli jättänyt potilaansa yllättäen ilman valvontaa lähtiessään itse pois kaupungista selittämättä tai ilmoittamatta. Näin potilaan jatkosuunnitelmat, voinnin seuranta ja kotiutuminen jäivät heitteille, eli hän ei ollut sopinut vastuun siirtymisestä kenenkään kanssa.
Joulukuussa 2011 Christopher leikkasi Leroy Passmoren selkää. Leikkauksessa avustava kirurgi Mark Hoyle yritti jossain vaiheessa estää Christopheria jatkamasta leikkausta ottamalla jopa instrumentteja tämän käsistä siinä kuitenkaan onnistumatta. Toinen Christopheria avustanut henkilö, joka oli kuullut ja nähnyt leikkaussalissa tapahtuneen välikohtauksen, ei raportoinut tästä eteenpäin. Lee heräsi teholta huutaen niin, että käytävillä kaikui. Hän kärsi kovista hermokivuista, jotka selkään väärin asetettu ruuvi aiheutti. Hän ei tuntenut alaraajojaan omikseen ja jalkapohjat olivat tunnottomat vaikeuttaen kävelyä. Hänen toimintakykynsä laski eikä hän pystynyt käymään enää työssään Collin Countyn kuolinsyytutkimuslaitoksella.
Erään toisen Baylor Planossa työskentelevän verisuoni- ja yleiskirurgin nimi on Randall Kirby. Hän oli työskennellyt Dallasin alueella 16 vuotta ollen mukana yli 2000 selkäleikkauksessa, joten hänellä oli runsaasti kokemusta ja hän oli nähnyt kaikenlaisia työntekijöitä. Hän kertoi Christopherin olleen kaikista hänen tapaamistaan kirurgeista ylivoimaisesti huonoin. Suuri ristiriita oli siinä, että Christopher itse kehuskeli taidoillaan ja tuli takki auki Dallasiin kertomansa mukaan korjaamaan selkäkirurgian tilanteen alueella. On huomattavaa, että Christopher oli tässä vaiheessa toki erikoistunut, mutta varsin alkuvaiheessa urallaan.
Barry Morguloffin tapaus
Randall avusti eräässä Christopherin leikkauksessa tammikuussa 2012. 45-vuotias Barry Morguloff oli ohjattu kääntymään selkäkivuissaan Christopher Duntschin puoleen. Barry oli kuullut kehuja miehestä ja oli itsekin hyvin vaikuttunut kohtaamisestaan kirurgin kanssa. Christopher oli itsevarma ja vakuuttava ja kertoi kivuliaalle miehelle, että hän voisi korjata ongelman. Barrylle tehtiin tuolloin tammikuussa suunniteltu lannerangan luudutusleikkaus, jonka tavoitteena oli saada nuo kivut vähenemään. Englanniksi operaation nimi on spinal fusion, jonka tarkoituksena tässä tapauksessa oli yhdistää kaksi päällekkäistä selkänikamaa toisiinsa metallilevyllä, jotta selkärangan liikkuvuus vähenisi alueella vähentäen samalla kipuja. Kyseessä oli neurokirurgisista operaatioista melko rutiininomainen ja jopa jokapäiväinen operaatio. Randall seurasi vierestä, kuinka Christopher ei tuntunut tuntevan selän anatomiaa ollenkaan ja tällä oli ongelmia jokaisessa operaation vaiheessa. Hän käyttäytyi kuin aloittelija ja mikä pahinta – hän ei tuntunut itse tiedostavan sitä, kuinka heikosti hän suoriutui. Leikkauksen aikana hän leikkasi nikamavaltimoa aiheuttaen ylimääräistä verenvuotoa leikkausalueelle.
Kun Barry heräsi leikkauksestaan, hän oli enemmän kivuissaan kuin ennen leikkausta ja tällä kertaa kivut olivatkin vasemmassa alaraajassa, jossa ilmeni myös puutumista ja tunnottomuutta. Christopher vakuutti, että tilanne helpottuisi ja määräsi miehelle kipulääkkeitä. Mitään kuvantamisia ei tehty selvittämään tätä uutta oiretta. Barryn kivut jatkuivat kovina useita kuukausia, ja lopulta Christopher suostui ottamaan miehestä magneettikuvan noin puoli vuotta leikkauksen jälkeen. Hän kertoi kuvan olleen kunnossa, ja että miehen kipuongelma oli uusi, eikä liittynyt leikkaukseen.
Eräs toinen lääkäri tutki Barryn tapauksen uudelleen miehen pyytäessä toista mielipidettä ja kuvantamisissa kävi ilmi, että miehen selkäydinkanavassa oli ylimääräisiä luunkappaleita, jotka selittivät kiputilanteen ja vasemman alaraajan hermon pinteen. Mies joutui tämän vuoksi uuteen korjaavaan leikkaukseen, jonka suoritti toinen kirurgi, ei Christopher. Barryn selälle tehtiin mitä voitiin ja ylimääräiset luukappaleet poistettiin, mutta täysin vauriota ei pystytty korjaamaan. Alkuperäinen toimenpide oli tehty väärin. Barry jäi liikkumaan kepin varassa.
Jerry Summersin operaatio
Kolme viikkoa Barryn leikkauksen jälkeen Christopher operoi lapsuuden ystäväänsä ja entistä kämppäkaveriaan Jerry Summersia. Jerryllä oli kroonista selkäkipua high schoolista asti ja kipu oli myöhemmin pahentunut auto-onnettomuuden yhteydessä. Operaatio oli jälleen spinal fusion, joka tehtiin kaularangan alueelle helmikuussa 2012. Christopher osui leikkauksen aikana nikamavaltimoon ja aiheutti lähes hallitsemattoman verenvuodon. Hän yritti tyrehdyttää vuodon paikallisilla hyytymistä edistävillä aineilla, jotka lopulta ahtauttivat miehen selkäydinkanavaa.
Operaation jälkeen Jerryn herätessä hän huomasi kauhukseen, ettei yksikään hänen raajansa liikkunut. Christopherin kuullessa asiasta hän ei määrännyt mitään lisätutkimuksia tai kuvantamista. Jerry kertoi heti teho-osaston henkilökunnalle, että hän ja Christopher olisivat käyttäneet huumeita koko leikkausta edeltävän yön. Tämä paljastui myöhemmin valheeksi ja Jerryn yritykseksi saada mies vastuuseen virheistään. Kuitenkin alkuun Christopheria pyydettiin toimittamaan huumetestejä, mutta mies onnistui jotenkin välttelemään näytteenotot eikä niitä tullut siten koskaan otettua.
Jerryn operaation jälkeen Christopher pidätettiin virastaan kuukauden ajaksi. Tätä lupien väliaikaista menettämistä sairaala ei ilmoittanut National Practicioners Data Bankiin, jonne asia kuuluisi aina ilmoittaa. Mies siis päästettiin kaikessa hiljaisuudessa jäähylle.
Kellie Martinin kuolema
Tultuaan takaisin Baylor Planoon Christopherin leikkauspöydälle tuli ensimmäiseksi 55-vuotias opettaja Kellie Martin. Kellie oli miehensä Donin kanssa käynyt Christopherin vastaanotolla, jossa mies oli suunnitellut naiselle tehtäväksi mikrolaminektomian, jossa pieni osa selkärankaa poistettaisiin antaen tilaa puristuksissa olleille hermoille. Don Martin muisteli miehen olleen vakuuttava ja vaikuttava. Mies osasi kertoa heille tyhjentävästi, mitä tulisi tapahtumaan ja he luottivat tähän.
Operaation oli ajateltu olevan pieni ja simppeli, joten kukaan ei tullut valvomaan Christopherin työtä leikkaussaliin. Leikkauksessa Christopher osui jälleen suureen verisuoneen, minkä vuoksi potilas vuosi verta vielä operaation jälkeenkin teho-osastolla. Don oli odottanut leikkaussalin ulkopuolella ja odotuksen mukaisesti toimenpiteen olisi pitänyt kestää noin kolme varttia. Meni kuitenkin useita tunteja, ennen kuin Christopher tuli salista miehen luo. Hän kertoi leikkauksessa tulleen joitakin komplikaatioita, mutta että itse leikkaus oli muuten sujunut hyvin. Kellien pitäisi vain jäädä hetkeksi sairaalaan.
Vielä saman päivän aikana Kellie kuoli verenvuodon seurauksena teho-osastolla. Collin Countyn kuolinsyyntutkija tutki naisen ruumiin kahteen otteeseen ja näki kuolinsyyksi Christopherin tekemän vaurion valtimoon, jonka vuotoa mies ei ollut huomannut yhtä nopeasti kuin Jerry Summersin leikkauksessa ja näin Kellie oli ehtinyt vuotaa niin paljon verta, ettei häntä enää saatu pelastettua. Kellie Martinin tapauksen jälkeen Christopher pidätettiin jälleen virastaan väliaikaisesti.
Maisemanvaihdos ja Medical Boardiin valitukset
Kellien operaatio jäi kuitenkin Christopherin viimeiseksi Baylor Planossa ja hän irtisanoutui. Ulkopuolisen silmin vaikutti siltä, että kirurgi siinä vain halusi vaihtaa maisemaa ja kokeilla jotain uutta. Hänen potilaille tuottamiaan vammoja ei tuotu mitenkään ilmi. Hän sai sairaalasta paperit, joiden mukaan hän ei ollut ollut erityisen tutkinnan kohteena eikä hänen toimiaan ollut rajoitettu hänen työskentelyaikanaan, mikä siis oli valhe.
Tämä suositus ehkä vaikutti osaltaan siihen, että Christopher palkattiin Dallas Medical Centeriin vielä saman vuoden aikana. Hän sai väliaikaiset oikeudet työskennellä sairaalassa rutiininomaisen taustojen tutkimisen jälkeen. Perusteellisempi taustojen kaivelu jatkui sillä välin, kun Christopher oli jo työn touhussa. Kollegan mukaan Christopher olisi kertonut Jerry Summersin ja Kellie Martinin tapauksista uudessa työpaikassaan, mutta oli väittänyt kuoleman ja vammautumisen johtuneen muista seikoista kuin hänen omista virheistään.
Leikkauksissa vammautuneiden potilaiden lista vain kasvoi. Baylor Plano ei ollut enää vastuussa Christopherin tekemisistä, joten ei ollut ketään, joka olisi voinut varsinaisesti estää häntä jatkamasta valitsemallaan tiellä, paitsi Texas Medical Board.
Tämä instanssi valvoo lääkärien toimintaa osavaltiossa ja käsittelee esimerkiksi valituksia ja päättää niiden aiheuttamista seuraamuksista. Jäseninä on sekä lääkäreitä että muita henkilöitä ja jäsenistö vaihtuu muutaman vuoden välein. Texas Medical Boardilla ei ole valtuuksia itse aloittaa tutkintaa jostain lääkäristä, vaan he tarttuvat tapauksiin vain, jos heille tulee siitä kirjallinen valitus. Vuosien 2012 ja 2013 aikana useat hoitohenkilökunnan jäsenet valittivat Christopherin toimista toistuvasti. Ensimmäinen virallinen valitus tehtiin kesäkuussa 2012. Myös lakimiehet alkoivat vedota Texas Medical Boardiin. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut, joten Medical Boardin rajoitetut valtuudet eivät täysin kelpaa syyksi siihen, miksei miehen toimiin puututtu aikaisemmin, sillä valituksia kyllä kasaantui.
Kontekstiksi on kerrottava, että Medical Board saa 6000:sta 8000:een valitusta vuosittain. Lisäksi henkilökunnan käsiteltäväksi tulee tuhansia lupahakemuksia. Valituksen etenemisprosessi on hidas. Ensimmäisen puolentoista kuukauden aikana arvioidaan, viedäänkö valitus eteenpäin. Näin käy noin neljäsosalle valituksista. Seuraava askel on hankkia asiaan kuuluvat potilasasiakirjamerkinnät ja kyseisen alan erikoislääkärit arvioivat materiaalin. Tässä kohtaa prosessi on edelleen hidas, sillä näitä erikoislääkäreitä, jotka vapaaehtoisesti tekevät tätä työtä, on vähän. Viive on jälleen jopa kuukausia. Tapauksen tutkijat esittelevät sitten valmiin tapauksen Boardille. Koska tiedetään, että lääkärin ammatinharjoittamisoikeuteen puuttuminen vaatii vankat perusteet, tapauksia viedään eteenpäin vain, jos uskotaan sen kestävyyteen. Näin valituksen käsittely kestää 9 kuukaudesta jopa useisiin vuosiin. Tutkinta pysyy salaisena koko käsittelynsä ajan, eli lääkärit saavat tällä välillä ainakin Medical Boardin puolesta jatkaa työtään.
Heinäkuussa kolmen päivän ns. koejakson aikana mies suoritti Dallas Medical Centerissä viisi leikkausta, joista yksi johti kuolemaan ja yksi pysyvään vammautumiseen.
Floella Brown ja Mary Efurd
24. heinäkuuta vuonna 2012 Floella Brownin selkänikamista poistettiin liiallinen määrä luuta ja vieläpä väärästä paikasta, minkä seurauksena hän sai osuman myös nikamavaltimoonsa, johon tuli tukos. Lisäksi hän vuoti verta runsaasti operaation aikana. Floella kuoli myöhemmin operaation jälkeen verenvuodon ja tukoksen aiheuttaman aivoinfarktin seurauksena. Hänet ehdittiin siirtää toiseen sairaalaan saamaan raskaampia hoitoja, mutta perillä hänen todettiin olleen jo aivokuollut.
Seuraavana päivänä eli 25. heinäkuuta 65-vuotias Mary Efurd päätyi Christopherin leikkauspöydälle. Operaation aikana selkärankaan tarkoitetut ruuvit oli laitettu minne sattui. Vasemmalla puolella rankaa ruuvit olivat kiinni lihaksissa ja oikealla yksi ruuveista osui isoon hermojuureen vaurioittaen sitä. Vasemmanpuoleinen lanneselän alueelta alaraajaan lähtevä L5-hermojuuri amputoitiin leikkauksen aikana.
Kirurgi Robert Henderson teki potilaan korjausleikkauksen muutama päivä alkuperäisen operaation jälkeen ja pystyi 40-vuotisella kokemuksellaan sanomaan, että Christopherin työ oli täyttä kuraa. Tämä sai hänet epäilemään, oliko mies lääkäri ollenkaan. Hän pyysi Tennesseen yliopistolta tietoja miehestä ja totesi kauhukseen, että mies oli todella valmistunut neurokirurgi. Robert päätyi soittamaan Texas Medical Boardille ja selitti tilanteen. Vastaukseksi hän sai, että hänen tulisi kirjoittaa valitus ja se käsiteltäisiin noin kuukauden kuluessa. Robert oli vakaasti sitä mieltä, että Christopher Duntsch tulisi pysäyttää – että tämän ei tulisi tehdä enää koskaan minkäänlaisia lääketieteellisiä päätöksiä, saati sitten leikata potilaita.
Heinäkuussa 2012 Floella Brownin ja Mary Efurdin operaatioiden jälkeen Dallas Medical Centerin toimitusjohtaja ilmoitti Christopherille, ettei tämä saisi jatkaa työssään. Christopher irtisanoutui. Toimitusjohtaja ilmoitti tästä Medical Boardille.
Duntschin aika käy vähiin
Christopherin tekemät selvät virheet oli hyvin dokumentoitu – olivathan hänen kollegansa joutuneet tekemään miehen potilaille korjausleikkauksia nähden omin silmin koko sotkun. Kului kuitenkin tästä vielä vuosi, ennen kuin Christopher pysäytettiin lopullisesti. Sinä aikana hän ehti tehdä vielä useita leikkauksia ja aiheuttaa useita vammautumisia. Hän löysi aina uuden työpaikan Dallasin alueelta. Heinäkuusta 2012 kesäkuuhun 2013 mies työskenteli eri sairaaloissa eikä sana hänen vaarallisuudestaan ei levinnyt yhteisöissä. Hänet kuvattiin luotettavana ja osaavana ja hän itse esiintyi itsevarmuudella. Televisiossa pyöri mainoksia, joissa hän kertoi onnistuneista tapauksistaan. Hänellä oli oma pr-tiimi ja nettisivut, joilla hänet arvosteltiin 4 ja puolella tähdellä viidestä.
Kenneth Fennell oli pienyrittäjä, joka työskenteli altaiden korjausten parissa. Hänen operaatiossaan Christopher osui reisihermoon aiheuttaen hermovaurion ja krooniset kivut. Syyskuussa 2012 Jeff Cheneyn leikkauksessa selkänikamista poistettiin liiallinen määrä luuta ja selkäydin vaurioitui. Toukokuussa 2013 Jennifer Richin operaatiossa käytettiin väärän kokoista selkärankaan menevää ruuvia, leikattiin vaurio suureen alaonttolaskimoon, leikattiin psoas-lihasta ja vaurioitettiin tämän lihaksen lähellä olevia hermoja.
Toukokuussa 2013 aiemmin mainitsemani kirurgit Randall Kirby ja Robert Henderson kutsuttiin juhlaillalliselle juhlistamaan University General Hospitalin uutta kirurgia – Christopher Duntschia. Randall soitti yliopistolle kertoen, että miehestä oli tehty useita valituksia. Sairaalan omistaja kertoi puolestaan Randallille, että Christopherilla olisi lupa tehdä vain mini-invasiivisia toimenpiteitä. Randall totesi tähän, että nimenomaan tuollainen pienempi leikkaus oli tappanut yhden potilaan, Kellie Martinin. Mini-invasiivinen tarkoittaa vähemmän kajoavaa kirurgiaa, eli ei tehdä perinteistä avoleikkausta, vaan leikkausalueelle mentäessä tehdään pienemmät avaukset ja apuna käytetään kameraa.
Kesäkuussa 2013 Jeffrey Glidewell tuli Christopherin leikkauspöydälle University General Hospitaliin. Suunnitellun operaation tarkoituksena oli helpottaa miehen niskakipuja. Leikkauksen aikana Christopher teki reiän miehen ruokatorveen, leikkasi auki nikamavaltimoa ja aiheutti siihen tukoksen. Hän luuli niskalihasta kasvaimeksi ja operoi sitä tarpeettomasti. Leikkausalueelle jäi operaatioissa käytettävä sieni, kun mies sulki leikkaushaavan.
Randall Kirby kutsuttiin tekemään Jeffreylle korjaava leikkaus. Hän kuuli, että alkuperäisessä leikkauksessa tiimin oli pitänyt fyysisesti estää Christopheria tekemästä enempää vahinkoa. Randallin nähdessä ensinnäkin Jeffreylle tehdyn leikkaushaavan, riitti se jo järkyttämään häntä. Avaus oli tehty useita senttejä väärään kohtaan. Lisäksi leikkausalueelle jäänyt sieni oli aiheuttanut infektion. Myöhemmin samassa kuussa Randall Kirby kirjoitti Medical Boardille kertoen kaikista tietämistään Christopheriin liittyvistä tapauksista, jotka olivat johtaneet vammautumisiin tai kuolemiin. Loppuun hän totesi vapaasti suomennettuna, että Medical Boardin täytyy pysäyttää tämä sosiopaatti Duntsch välittömästi tai muutoin hän jatkaa viattomien potilaiden vammauttamista ja tappamista.
Pian tämän jälkeen Texas Medical Board pitikin hätäkokouksen ja eväsi väliaikaisesti Christopherin lääkäriluvan. Juuri edeltävästi Medical Boardin jäseneksi oli tullut eräs neurokirurgi. Voi spekuloida, oliko hänellä osaa ja arpaa tässä nopeassa toiminnassa, hän kun ymmärtäisi tapausten vakavuuden erityisen hyvin ollessaan nimenomaan tämän erikoisalan ammattilainen. Randall Kirbyn viimeisin valitus saattoi olla myös ratkaiseva, tai sitten kamelin selkä oli vain katkennut valitusten kasaantuessa. Ensimmäisen valituksen jälkeen oli kulunut vuosi ja viisi Christopherin potilasta oli vammautunut vakavasti ja yksi oli kuollut. Myös kirurgi Robert Henderson oli ollut aktiivisesti mukana valittamassa Christopherin vaarallisuudesta. Hän oli suorastaan huutanut eräälle Medical Boardin jäsenelle ja oli saanut vastaukseksi vaisun toteaman, että joskus todistusaineiston kerääminen selkeässäkin tapauksessa vain vie oman aikansa, valitettavasti.
Randall Kirby ja Robert Henderson mainitaan useimmin Dr. Deathia käsittelevissä artikkeleissa, sillä he olivat Christopherin kanssa työskennelleistä lääkäreistä kärkkäimmin puolustamassa potilaiden turvallisuutta ja viemässä valituksia eteenpäin. Randall Kirby spekuloi tapauksen olleen niin sanotusti once-in-a-generation tapaus. Ehkä siksi kukaan ei tajunnut tai voinut uskoa, mitä tapahtui, kun koskaan aiemmin ei kukaan lääkäri ollut käyttäytynyt näin vaarallisesti hoitotilanteissa.
Lääkärinluvan vieminen ja syöksykierre
Texas Medical Board vei Christopherin lääkärin luvan lopullisesti loppuvuonna 2013. Samaan aikaan mies oli muuttanut Coloradoon asuakseen lähempänä vanhempiaan, ja hän oli ajautunut henkilökohtaiseen konkurssiin. Lääkärin uran jälkeen hän pysyi vähän aikaa aktiivisena joissakin firmoissa liittyen kantasolututkimuksiin. Coloradossa hän jäi kiinni rattijuopumuksesta. Jotenkin traagista on se, että Christopher pidätettiin välittömästi hänen yrittäessään varastaa satojen eurojen arvoisia vaatteita ja asusteita Wal-Martissa, mutta leikkausvirheiden vuoksi hänet saatiin kiinni vasta vuoden kuluttua.
Pidätys ja oikeudenkäynti
Juttu eteni oikeuteen ja syyttäjän pöydälle kahdelta taholta. Randall Kirby oli toinen aloitteen tekijä ja eräs tuomari, joka tunsi henkilökohtaisesti uhrin Jeff Glidewellin, kertoi jutusta syyttäjälle. Michelle Shughart päätyi tarttumaan tapaukseen. Hän oli syyttänyt aiemmin huumediilereitä ja ryöstäjiä, muttei koskaan lääkäriä. Lisäksi juttu oli historiassaan ainutlaatuinen ja siitä oliskin tuleva ennakkotapaus. Kukaan lääkäri ei ollut saanut aiemmin vankilatuomiota hoitovirheestä. Hän ja muut syyttäjät päätyivät uhreja kuultuaan lopulta viiteen syytteeseen: neljä törkeää pahoinpitelyä hoitotoimenpiteissä ja yksi vammantuottamus iäkkäälle henkilölle. Syyttäjät työskentelivät aikaa vastaan, sillä osa keisseistä tulisi vanhenemaan muutamassa kuukaudessa.
Christopher pidätettiin näistä syytteistä epäiltynä heinäkuussa 2015 Coloradossa.
Oikeudenkäynnissä, joka alkoi helmikuussa 2017 Dallas Countyssa, käsiteltiin lopulta vain yhtä vammantekoa eli Mary Efurdin tapausta. Häntä syytettiin ensimmäisen asteen törkeästä rikoksesta koskien iäkkäälle henkilölle tuotettua vammaa, joka oli tehty lakitermein tahallisesti, tiedostavasti, holtittomasti tai huolimattomasti. Maryn operaatiossa mies oli siis asentanut ruuvit vääriin paikkoihin, vaurioittanut yhtä suurta hermoa ja amputoinut toisen, aiheuttaen kroonisia kipuja ja parantumattomia liikkumisvaikeuksia.
Oikeudessa kuultiin todistajina useita potilaita, jotka olivat vammautuneet Christopherin suorittamien leikkausten jälkeen. Eräs tärkeä todistaja oli Christopherin kanssa leikkaussaleissa työskennellyt avustaja Kimberly Morgan, joka oli myös seurustellut miehen kanssa. Hän tarjosi luonnekuvauksena sen, että miehen ystävällisen ja kohteliaan julkisivun takaa paljastui suljettujen ovien takana vihainen ja hyökkäävä ihminen. Christopher oli lähettänyt naiselle vuonna 2011 nelisivuisen sekavan sähköpostin, jota käytettiin todisteena oikeudessa.
Hän kirjoitti: Olet ainoa asia minun ja toisen puolen välissä. Olen valmis jättämään rakkauden, ystävällisyyden, hyvyyden ja kärsivällisyyden, jotka yhdistyvät kaikkeen siihen, mitä olen, ja olen valmis muuttumaan kylmäveriseksi tappajaksi. Sähköpostissa oli lukuisia muitakin hämmentäviä lausuntoja muun muassa imperiumin perustamisesta, ja siitä, että ihmiset pitivät häntä jonakin jumalan, Einsteinin ja antikristuksen välimaastosta.
Puolustusasianajajien mukaan mies ei ollut taitava, mutta oli tehnyt parhaansa ollessaan hermostunut kaoottisessa leikkaussalissa ja ollessaan niin sanotusti omillaan. He esittelivät miehen kehnona kirurgina, mutta kielsivät rikollisuuden. Syyttäjät väittivät tätä vastaan, että Christopher oli koulutettu kirurgi ja hänen olisi pitänyt tietää tasan tarkkaan, mitä hän oli tekemässä. Hän ei koskaan pyytänyt apua tilanteeseensa keneltäkään.
Oikeudessa käsiteltiin myös miehen pitkäaikaista päihderiippuvuutta. Kuten aiemmin mainitsin, ongelmat olivat alkaneet jo vuonna 2006. Hän oli usein tiettävästi joidenkin päihteiden vaikutuksen alaisena töissä. Opiskeluaikana hänet oli määrätty riippuvuuden hoito-ohjelmaan. Hän väärinkäytti reseptilääkkeitä, kuten vahvoja kipulääkkeitä. Läheiset raportoivat LSD:n ja kokaiinin käytöstä. Christopher oli kieltäytynyt useista huumetestauksista Baylor Planon aikana. Kokaiinin käyttö oli Baylor Planon aikana jaksottaista siten, että muutaman peräkkäisen päivän ajan mies käytti huumetta ja operoi samalla potilaitaan ja pari päivää viikossa hän oli poissa töistä ja täysin tavoittamattomissa, oletettavasti toipumassa päihdeputkestaan.
Yhteensä noiden kahden Dallasissa viettämänsä vuoden aikana Christopher oli leikannut 37 potilasta, joista 33 sai vammoja. Texas Medical Boardille valittaneet lääkärit kutsuivat Christopheria Hannibal Lecteriksi ja huonoimmaksi kirurgiksi, jonka he olivat nähneet. Näiden vuosien aikana useimmat sairaalat olivat katsoneet miehen tekoja sormien läpi ja jopa suositelleet miestä. Baylor Plano oli maksanut 600 000 dollarin summan saadakseen kyseisen neurokirurgin sairaalaansa. Jos mies ei saisi työskennellä, sairaala ei saisi tuottoa palkkaamastaan kirurgista. Kontekstina kerrottakoon, että sairaala saa tosiaan neurokirurgeista tuntuvat tulot, esimerkkinä v. 2015 summa saattoi olla 2,45 miljoonaa dollaria per neurokirurgi.
Valamiehillä kesti vain tunteja antaa miehelle tuomio siitä, että hän oli tiedostavasti vahingoittanut Mary Efurdia. Hän sai elinkautisen vankeustuomion ja mahdollisuuden hakea ehdonalaiseen aikaisintaan vuonna 2045 ollessaan 74-vuotias.
Juttu jatkui oikeudenkäynnin jälkeenkin
Christopherin kuolleiden uhrien omaiset, Floella Brownin ja Kellie Martinin perheet, tutustuivat ja lähentyivät oikeuskäsittelyn aikana. He saivat toisiltaan lohtua ja vertaistukea. Brownin perheestä eräs oli maalannut muotokuvan Kellie Martinista ja ojensi sen Martinin perheelle oikeudenkäynnin väliajalla. Perheet olivat huojentuneita oikeuden päätöksestä ja he saivat näin jonkinlaisen pisteen koko jutulle.
Puolustus valitti tuomiosta jo saman vuoden syyskuussa väittäen, että muihin kuin Maryn tapaukseen liittyvät todistajanlausunnot vaikuttivat epäreilusti valamiehistöön.
Joulukuussa 2018 Christopherin puolustusasianajajat yrittivät valittaa tuomiosta. He vetosivat siihen, että miehen psyykkistä tilaa ei ollut tutkittu tarpeeksi luotettavasti oikeuskäsittelyn aikana ja että tuomioistuin ei olisi saanut käyttää tiettyjä todisteita miehen työn ulkopuolisesta toiminnasta. Vastaväitteenä tälle syyttäjät esittivät sähköpostin, jonka mies oli lähettänyt naisystävälleen ennen toimenpidettä, josta oli saanut tuomion. Tämä sähköposti oli se, jossa mies kutsui itseään kylmäveriseksi tappajaksi. Valitus hylättiin äänin 2-1 ja aiempi tuomio pysyi siis voimassa.
Maaliskuussa 2014 neljä Christopher Duntschin potilasta Barry Morguloff, Kenneth Fennell, Mary Efurd ja Leroy Passmore haastoivat Baylorin terveydenhuoltosysteemin oikeuteen. Heidän esityksissään Christopher oli vaarallinen ja Baylor Planon olisi pitänyt estää häntä operoimasta heitä. Barryn syytteen mukaan Baylor ei välittänyt Jerry Summersin halvaantumisesta tai Kellie Martinin kuolemasta. Lisäksi hän huomautti siitä, ettei Baylor Plano ollut ilmoittanut Christopherin tilapäisestä erottamisesta protokollan mukaisesti, vaan sairaala pysyi hiljaa asiasta.
Samat asianajajat koordinoivat kaikkien näiden neljän potilaan tapauksia. Leroyn syytteessä mainittiin myös tapaus, jossa mies oli jättänyt potilaansa leikkauksen jälkeen ilman valvontaansa hänen itse matkustaessaan Las Vegasiin. Barry Morguloffin arveltiin joutuvan turvautumaan keppiin koko loppuelämänsä ajan. Leroy kärsi kroonisista kivuista ja hän ei pystynyt enää kantamaan suuria taakkoja. Mary ja Kenneth olivat saaneet pysyvät hermovauriot. Kummankin viimeksi mainitun leikkaukset olivat myös olleet epätarkoituksenmukaiset heidän hoidettaviin ongelmiinsa nähden.
Syyttäjä Kay Van Wey on sovitellut useiden Christopherin uhrien hoitovirhesyytteitä ja taannut heille rahallisia korvauksia menetetystä palkasta ja hoitokuluista. Hän jatkoi työtään parantaakseen systeemiä jatkossa, jotta estettäisiin vastaavan tapauksen onnistuminen jatkossa. Käytännössä osan uhreista piti tyytyä siihen, että sairaalan vetäminen oikeuteen olisi niin vaikea tehtävä. Osa olikin siksi sitä mieltä, että Christopherin tuomitseminen, vaikkakin muiden potilaiden vahingoittamisesta, oli suurin helpotus, sillä nyt Christopher pysyisi poissa potilaiden läheltä. Leroy Passmore oli potilaista ainoa, joka yritti vielä muuttaa Texasin lakia haastaessaan Baylor Planon sairaalaa oikeuteen ainakin vuoden 2016 artikkelin mukaan.
Potilasvahinko, hoitovirhe vai pahoinpitely?
On harvinaista, että lääkäri saa rikossyytteet liittyen hoitoon tai hoitotoimenpiteisiin. Yleisempää on esimerkiksi lääkkeiden väärinkäyttöön tai seksuaalirikoksiin liittyvät syytteet. Texas Medical Boardin puhemiehen mukaan vuoden 1997 jälkeen tilastoissa on vain yksi lääkäri, joka on Yhdysvalloissa menettänyt lääkärin lupansa hoidossa tekemänsä rikkeen vuoksi. Tämä lääkäri on Michael Jacksonin omalääkäri Conrad Murray. Kun Christopherin luvat viimein vietiin, Medical Boardin päätiedottaja Leigh Hopper kuvaili tapausta suurimmaksi historian aikana. Christopher oli ehtinyt tehdä niin monta ja suurta virhettä niin lyhyessä ajassa.
Texasin lainsäädäntö teki sairaaloiden haastamisen oikeuteen vaikeaksi. 2000-luvun alkupuolella tehtiin useita lakimuutoksia, jotka vaikeuttivat potilaiden asemaa ja toisaalta pönkittivät lääkäreiden ja itse sairaaloiden asemia. Potilaiden oli vaikea saada pidettyä sairaalat ja niiden lääkärit vastuussa huonosta hoidosta. Lain mukaan sairaalat ovat vastuussa omien lääkäreidensä aiheuttamista rikkeistä vain, jos voitiin osoittaa, että sairaala toimi pahaa tarkoittaen. Eli jos voitiin osoittaa, että sairaala tiesi suuresta riskistä liittyen yksittäiseen työntekijään ja oli välittämättä siitä palkatessaan tällaisen lääkärin, voisi sairaala saada tuomion. Kuitenkin nämä palkkaukseen liittyvät asiakirjat olivat luottamuksellisia eikä niitä saanut käyttää osoittamaan tätä pahaa aietta, josta mahdollisesti sairaalaa syytettiin. Käytännössä todistaminen kävi lähes mahdottomaksi, ellei muu todistusaineisto olisi erityisen painavaa.
Texas Medical Boardia ei ollut suunniteltu raskaaseen lääkäreiden valvontaan. Sen tarkoituksena oli seurata lääkäreiden lupia ja sitä, että ammatinharjoittajat pysyivät ammattimaisissa standardeissa työtä tehdessään. Medical Boardilla ei ole intressejä olla ensimmäisenä lakkauttamassa lääkäreiden lupia – eli lain tarkoitus ei ole lähteä turhaan syyttämään lääkäriä milloin mistäkin. Mutta toisaalta tämä johti siihen, että vain selkeästi vakavammissa tapauksissa kuten huumejutuissa tai seksuaalirikoksissa lääkäri menettäisi lupansa.
Suomen Lääkäriliiton sivuilta löytyy tietoa liittyen potilasvahinkoihin ja hoitovirheisiin. Suuri osa potilasvahinkoilmoituksista johtuu komplikaatioista, jotka kuuluvat ns. hyväksyttävään riskiin. Esimerkiksi jokaiseen toimenpiteeseen liittyy omat riskinsä ja niistä on keskusteltava potilaan kanssa etukäteen ja potilaan tulee tiedostaa nämä mahdolliset seuraamukset. Jos riskeistä ei ole informoitu asianmukaisesti, voidaan sekin katsoa hoitovirheeksi. Potilaan täytyy niin sanotusti tietää, mihin on suostumassa, kun suostuu leikattavaksi.
Tämän jakson tapauksessa ei ollut kyse tällaisista tavallisista jopa odotettavissa olevista komplikaatioista. Eräs kirurgi kuvaili Christopherin työtä siten, että aivan kuin mies olisi oppinut, miten toimenpiteet kuuluisi suorittaa – ja sitten päättänyt tehdä kaiken aivan päinvastoin.
–
Kun Dr. Death -nimisen podcast-sarjan mainos ilmestyi suurelle Billboardille Baylor Planon sairaalan lähelle, kului vain muutama tunti, kun se vedettiin pois. Syyksi väitettiin, että mainos sisälsi aikuisille tarkoitettua sisältöä, eikä sellaista saanut olla lain mukaan esillä tietyn välimatkan sisällä sairaaloista ja kouluista. Kyseisessä taulussa oli podcastin tunnus eli mustalla taustalla kumihanskaan puettu käsi, joka piteli skalpellia. Jotkut epäilivät, että sairaala oli vain halunnut mainoksen pois silmistään. Eikä se hyvää mainosta olisikaan.
Lähteet:
https://web.archive.org/web/20181217022413/https://www.propublica.org/article/dr-death-christopher-duntsch-a-surgeon-so-bad-it-was-criminal (luettu 27.9.2020)
https://web.archive.org/web/20170222225826/http://www.dallasnews.com/news/investigations/2014/03/01/planos-baylor-hospital-faces-hard-questions-after-claims-against-former-neurosurgeon (luettu 27.9.2020)
https://web.archive.org/web/20170223020355/http://www.dallasnews.com/news/courts/2017/02/20/doctor-sentenced-life-prisonfor-botched-spine-surgery-dallas-county (luettu 4.10.2020)
https://www.texasobserver.org/wp-content/uploads/2014/04/Morguloff-Complaint.pdf (luettu 27.9.2020)
https://www.texasobserver.org/sociopath-surgeon-duntsch-facing-criminal-charges-for-botched-surgeries/ (luettu 30.9.2020)
https://www.texasobserver.org/anatomy-tragedy/ (luettu 30.9.2020)
https://www.texasobserver.org/surgeon-christopher-duntsch-arrested-for-shoplifting-pants/ (luettu 30.9.2020)
https://www.texasobserver.org/licensed-kill/ (luettu 30.9.2020)
https://texashillcountry.com/dr-death-surgeon-paralyzed-patients/ (luettu 27.9.2020)
https://web.archive.org/web/20180926090048/https://www.dallasnews.com/news/crime/2018/09/25/need-know-dr-death-dallas-neurosurgeon-christopher-duntsch (luettu 27.9.2020)
https://www.beckersspine.com/spine/item/46730-dr-death-to-hit-tv-screens-a-timeline-of-the-former-neurosurgeon-s-case.html (luettu 27.9.2020)
https://www.oxygen.com/license-to-kill/crime-time/christopher-duntsch-dr-death-neurosurgeon-paralyzed (luettu 27.9.2020)
https://www.papercitymag.com/culture/dr-death-podcast-turned-tv-series-dallas-neurosurgeon/ (luettu 30.9.2020)
https://web.archive.org/web/20170210201433/http://www.dallasnews.com/news/crime/2015/08/25/7-chilling-thoughts-of-jailed-neurosurgeon-christopher-duntsch (luettu 3.10.2020)
https://www.dmagazine.com/publications/d-magazine/2016/november/christopher-duntsch-dr-death/ (luettu 4.10.2020)
https://www.prnewswire.com/news-releases/attorney-kay-van-wey-dr-death-settlements-lead-to-criminal-case-301119832.html (luettu 5.10.2020)
https://en.wikipedia.org/wiki/Texas_Medical_Board (luettu 6.10.2020)
https://www.laakariliitto.fi/laakarinetiikka/potilas-laakarisuhde/potilasvahingot-hoitohaitat-ja-hoitovirheet/ (luettu 6.10.2020)
