Taustoista lyhyesti
Kuolemanrangaistus on ollut käytössä kautta aikojen, mutta sen käytön perusteet ovat muuttuneet ajan saatossa. Aikanaan joissain maissa kuolemanrangaistuksen on voinut saada melko pienestäkin rikkeestä. Modernina aikana ne valtiot, jotka vielä harjoittavat kuolemanrangaistusta, säästävät niitä vain vakavimpien rikosten varalle. Valtiot tosin eroavat tässä suhteessa tänä päivänä.
Teloitusmuodot ovat myös muuttuneet dramaattisesti, monessa tapauksessa inhimillisempään suuntaan – siis menetelmän osalta. Kuitenkin edelleen teloitetaan myös mestaamalla, ampumalla tai hirttämällä. Inhimillisemmäksi koettu tapa teloittaa ”myrkkyruiskeella” ei ole ongelmaton, sillä epäonnistuneita teloituksia on liuta.
Koska kuolemantuomio on peruuttamaton, herättää se muita rangaistuksia enemmän keskustelua sen reiluudesta ja tehosta. Rangaistuksen yhtenä tarkoituksenahan on toimia varoituksena rikoksentekijöille ja siten ehkäistä rikoksia. Menemättä sen pidemmälle kuolemanrangaistuksen historiaan, käydään läpi nykyistä tilannetta maailmassa.
Tilastoja maailmalta
Kuolemanrangaistus on vielä kirjattu lakiin 92 maassa. Eli 106 maan laissa tätä mahdollisuutta ei ole. Kuitenkin noista 92 maasta kahdeksassa sitä käytetään vain hyvin äärimmäisissä olosuhteissa, kuten sota-aikana, ja 28 maassa on käytössä jonkinlainen sopimus siitä, että valtio ei käytännössä teloita ihmisiä. Jäljelle jää 56 maata, jotka vielä käyttävät kuolemanrangaistusta.
Kiinassa teloitetaan todennäköisesti eniten ihmisiä maailmassa. Viralliset luvut ovat valtion salaisuus, mutta Amnesty arvioi luvun olevan yli 1000. Amnesty ei siksi laske Kiinan lukuja virallisiin tilastoihin, vaan mainitsee ne erikseen. Kiinaa lukuun ottamatta eniten maailmassa teloittavat valtiot ovat Iran, Saudi-Arabia ja Irak.
Vuonna 2019 teloitettujen määrä (Amnesty International)
| Valtio | Lukumäärä (arvio) |
| Kiina | (1000+) |
| Iran | 251+ |
| Saudi-Arabia | 184 |
| Irak | 100+ |
| Egypti | 32+ |
| Yhdysvallat | 22 |
Puolesta ja vastaan
Sekä kuolemantuomion puolesta että sitä vastaan kampanjoivat korostavat ihmiselämän pyhyyttä ja arvokkuutta. Kuolemantuomion kannalla olevat korostavat murhan uhrin ihmisarvoa ja vaativat rangaistusta murhaajalle. Tuomiota vastustavat perustelevat kaikkien elämän olevan arvokas, joten harkittu murha (kuolemantuomio) vastustaisi tätä aatetta.
Tuomiota ajatellaan sen kannalta, mitä hyötyä se tuottaa yhteiskunnalle, esimerkkinä rikosten väheneminen (mitä ei tosin ole todistettu). Kuitenkin kuolemanrangaistuksen langettamisella tavoitellaan myös jokaisen henkilökohtaisen oikeustajun toteutumista: vakavasta rikoksesta, kuten murhasta, tulee ihmisen saada rangaistus. Rangaistuksen vakavuuden tulisi olla suhteessa rikoksen vakavuuteen. Monet ovat toisaalta sitä mieltä, että kuolema on helppo ratkaisu ja elossa joutuisi kärsimään enemmän. Nämä viimeksi mainitut väitteet tuovat esiin sen, että rikoksen tekijälle halutaan jollain tavalla kostaa ja hänet halutaan sovittavan tekonsa.
Olen kuunnellut paljon yhdysvaltalaisia true crime -podcasteja ja havainnut, että kaikki hostit eivät ole selkeästi kummallakaan puolella asiassa. Yhdysvalloissa 22 osavaltiota 50:stä on luopunut kuolemanrangaistuksesta. Koska tuomio on kuitenkin vielä yleisessä käytössä, on asenne siihen maassa asuvilla erilainen kuin esimerkiksi meillä eurooppalaisilla, jotka emme elä samanlaisessa yhteiskunnassa. Kuolemantuomio nähdään yhtenä vaihtoehtona ja siihen suhtaudutaan sen mukaisesti: yhtenä vaihtoehtona. Monesti olen podcasteissa kuullut kerrottavan, kuinka murhatun uhrin omainen ”olisi halunnut tekijöiden saavan kuolemantuomion”. Tällainen reaktio on tietysti hyvin ymmärrettävä kauhean väkivaltateon yhteydessä, mutta omasta mielestäni tässä puhuu eniten kosto ja viha. Silmä silmästä, hammas hampaasta.
Kuolemanrangaistus halutaan poistaa käytöstä
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty on tehnyt työtä kuolemanrangaistuksen lakkauttamiseksi vuodesta 1977 lähtien. Tuolloin rangaistuksen oli lakkauttanut 16 valtiota, kun luku on nyt 106. Amnesty International tuomitsee kuolemanrangaistuksen kaikissa muodoissaan ja kaikissa tilanteissa.
Amnesty perustelee kantaansa muun muassa seuraavilla seikoilla:
- kuolemanrangaistus rikkoo perustavanlaatuista ihmisoikeutta eli oikeutta elää
- kuolemanrangaistuksen ei ole todettu vähentävän rikollisuutta tehokkaammin kuin vankeusrangaistuksen
- henkilön syyllisyydestä ei aina ole täyttä varmuutta
- kuolemanrangaistus on käytössä usein epäoikeudenmukaisissa oikeusjärjestelmissä (tunnustus on voitu saada esimerkiksi kiduttamalla ja oikeudenkäynnit eivät ole reiluja)
- kuolemanrangaistus on syrjivä, sillä köyhät tai vähemmistöjen edustajat tuomitaan useammin ja heillä on huonommat mahdollisuudet puolustaa itseään oikeudessa
- rangaistusta käytetään poliittisena aseena (esimerkkeinä Iran, Sudan)
Lisäksi kuolemantuomion saaneen henkilön vankeusaikaa voidaan pitää epäinhimillisenä, kun hän ei tiedä, saako nähdä läheisiään ennen kuolemaansa eikä sitä, milloin teloitus tapahtuu (vai tapahtuuko).
Amnesty Internationalin lisäksi esimerkiksi Euroopan unioni (EU) puolustaa ihmisoikeuksia, mukaan lukien oikeutta elää. Se on maailman suurin kuolemanrangaistuksen vastaisen työn rahoittaja. Lue lisää tehdyistä toimista täältä.
Loppu vihalle
Tässä tekstissä en ota kantaa siihen, mikä rangaistus olisi parempi kuin kuolemantuomio tai toimivatko muut nykyään käytössä olevat rangaistukset. Kuolemantuomio on yksiselitteisesti vaihtoehto, jota ei pitäisi käyttää.
Itse näen kuolemanrangaistuksen osana koston kierrettä. Väkivaltaan vastaaminen väkivallalla ei johda mihinkään eikä kierre lopu koskaan. Viha synnyttää lisää vihaa. Sivistyneet valtiot käsittelevät rikoksia rankaisemalla niitä sovittujen käytäntöjen mukaisesti, eikä prosessiin tule sekoittaa henkilökohtaisia tunteita mukaan. Mielestäni kuolemantuomion toivomisessa on aina taustalla vihan tunteita.
On vaikeaa esittää järkeviä vasta-argumentteja esimerkiksi noille Amnestyn väitteille kuolemanrangaistuksen epäinhimillisyydestä. Voit tutustua Amnestyn työhön syvemmin lähteiden linkeistä.
Lähteet:
https://www.amnesty.fi/tyomme/teemat/kuolemanrangaistus/
https://www.bbc.com/news/world-45835584
Kronenwetter, Michael (2001). Capital Punishment: A Reference Handbook (2 ed.). ABC-CLIO. ISBN 978-1-57607-432-9.
Lopullinen rangaistus: kuusi kysymystä kuolemanrangaistuksesta
