Podcast-aiheiset

Kuinka aloittaa oma podcast?

Kuinka aloittaa oma podcast?

 

Tässä kirjoituksessa kerron omasta podcast-matkastani. Näkökulma on harrastelijan, joten vinkit ovat sen mukaiset!

 

1. Mitä tarvikkeita podcastin tekemiseen vaaditaan?

– Aloitetaan perusteista, eli tarvitset vetävän ja itseäsi kiinnostavan aiheen. Aihe kannattanee rajata hyvin. Jos olet jo valmiiksi ”kuuluisa” esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, voit varmasti puhua podcastissa mistä tahansa, vaikka omista kuulumisistasi. Jos olet tavallinen tallaaja, pelkät kuulumiset tuskin kiinnostavat monia, jotka sinua eivät tunne. Koska podcast ei ole valtamedia, vaan se tavoittaa juuri tietyn kohderyhmän, tulisi aiheen olla sen mukainen. True crime aiheena on jo varsin hyvä ja rajattu, mutta nyt, kun Suomessa on jo nelisenkymmentä enemmän tai vähemmän aktiivista rikospodcastia, kannattaa uusien tekijöiden rajata aihetta hieman enemmän. Näin on esimerkiksi tehnyt Palmujen Varjoissa -podcast, joka keskittyy vain tekijän kotimaassa eli Espanjassa tapahtuneisiin rikoksiin. Itse rajaan aihetta kausittain vaihtuvien teemojen kautta.

Tietokone. Tämä on ehkä itsestäänselvyys?

Mikrofoni. Tämä on ainoa asia, johon tarvitsee alussa rahallista panostusta (ellet halua tosissaan alkaa heti hifistellä – ja ellei sinulla ole tietokonetta). Halvimmillaan pääset omalla puhelimellasi, mutta äänenlaatu on sitten sen mukaista. Jotkut puhelimet ovat äänityshommissa korkealaatuisia; kuuntele vaikka Murha Joka Tapahtui -podcastin jaksoja! Useat ovat käyttäneet Bluen Snowball-nimistä mikkiä, joka maksaa alle satasen. Hieman isommalla panostuksella pääset käsiksi omaan mikkiini, joka on Røde NT-USB tai esimerkiksi Bluen Yeti-mikkiin. Røden hinta vaihtelee nopealla googlailulla 139-169 euron välillä. Tässä mikissä on valmiina pop filter. Olen ollut tyytyväinen mikkiini!

Editointiohjelma. Ääniraidan editoimiseen tarvitaan erillinen ohjelma, joita on sekä maksuttomia että maksullisia. Muutamia hyviä maksuttomia ovat esimerkiksi Audacity ja Applen Garageband. Itse olen käyttänyt Reaper-ohjelmaa, joka muuttuu kokeilujakson jälkeen maksulliseksi. Editointiin tarvitaan tietysti myös taitoja, jotta äänenlaadusta tulee vähintään siedettävä. Tähän löytyy paljon apuja netin syövereistä. Yleisimmistä editointiohjemista löytyy paljon Youtube-tutoriaaleja, joita olen itsekin katsonut. USB-mikissä on omat heikkoutensa; ainakin oma mikkini tuottaa epämääräistä taustaininää, joka minun täytyy erikseen editoida pois.

Hosting-alusta. Podcastille tulee oma RSS-syöte, jonka itse kuvailisin näyttävän linkiltä. RSS-syötteen kautta podcastin jaksot päivittyvät jakelualustoille, kuten Spotifyyn ja iTunesiin. Alustoja on ilmaisiakin, joten tähänkään ei tuhraudu rahaa turhaan. Itse käytän Acastia ilmaiseksi, mutta siitäkin on maksullisia versioita lisäpalveluilla. Toinen kehuttu on Anchor ja joku käyttää Audioboomia. Soundcloudia en suosittele; aloitin kyllä sen kanssa, koska se oli itselleni tuttu. Tietyn rajan jälkeen siitä tulee maksullinen, joten vaihdoin siksi Acastiin. Tässä vaihdossa siirsin vain RSS-syötteeni, joten kaikkea ei tarvinnut aloittaa alusta. Acastista jaksoni menevät Spotifyyn ja iTunesiin.

Omat jaksoni ovat myös Suplassa, jonne podcast ei päivity RSS-syötteen kautta, vaan sinne lataan jaksot aina manuaalisesti.

2. Kamat hankittu – mitä sitten?

Muutama sana äänitystilasta. Sitäkään ei tarvitse hankkia itse, vaikka äänityskoppeja voi vuokratakin. Tilan tulee olla hiljainen eikä siinä saisi kaikua. Verhot ja matot vähentävät kaikua. Jotkut rakentavat ”äänitysmajoja”, eli menevät vaikka pöydän alle ja vuoraavat tilan tyynyillä ja lakanoilla. Itse olen tyytynyt olohuoneen nurkkaan ja äänitän kotona vain silloin, kun olen yksin, eikä mikään kodinkone ole päällä. Äänitän aina samassa kohdassa asuntoani, jotta silti olemassa oleva taustamelu on samanlaista. Editoin Reaperilla taustamelun pois parilla klikkauksella. Mikkiin saa kaikenlaisia lisävarusteita äänenlaatua parantamaan.

Lisämausteet podcastiin: musiikki on olennainen osa, ainakin omasta mielestäni. Edes lyhyt intromusiikki on suotavaa ja tuo podcastille oman tunnusomaisen ilmeensä. Creative commons -lisensoitua musiikkia löytyy ilmaisista audiokirjastoista, kuten Jamendosta. Oma tunnusmusiikkini on anonyymin muusikon yksinoikeudella podcastille säveltämä ja soittama.

Voit kirjoittaa tarkankin käsikirjoituksen kutakin jaksoa varten, tai sitten höpötellä spontaanisti. Kummassakin on puolensa! Liian jäykkä paperista lukeminen kuulostaa tönköltä ja artikuloimaton hihittelevä tyyli voi pudottaa kuulijan kärryiltä. Mutta eikös muuten tyyli ole vapaa!

Podcast-jakson kesto on toki yksi mietinnän aihe. Yleisesti vähintään 20 minuuttia lienee aika passeli, mutta kesto riippuu tosi paljon aiheesta. Kaverin puolesta kyselen -podcast toimii erinomaisesti lyhyenä naurupalana, kun taas syväluotaavampi uutiskatsaus voi hyvinkin jatkua tunnin ajan. Itse suosin 30-40 minuutin jaksoja; tapauskoosteeni tulevat käsitellyksi hyvin siinä ajassa ja oma keskittymiseni herpaantuisi tuntia hipovissa jaksoissa.

Kun jakso on purkissa – julkaise! Mutta milloin? Mieti asiaa kuulijan näkökulmasta; eikös ole kiva tietää, että uusi jakso tulee aina lauantaisin. Odotat lauantaita ja tiedät, milloin saat seuraavan jakson puhelimeesi, kun edellinen on kuunneltu. Julkaisutahdissa mielestäni tärkeintä on säännöllisyys; on se sitten viikottain tai kerran kuussa – kuulija jää koukkuun ja tietää, mitä podcastilta voi odottaa. Jos julkaiset silloin tällöin, on epätodennäköisempää, että kuulija muistaa sinut.

Nimen keksiminen podcastille voi olla vaikea homma – tai sitten sulla on kauan ollut mielessä just sopiva. Minulla ainakin kesti kauan päättää omani… Sanomattakin selvää, podcast tarvitsee myös oman ”profiilikuvan” ja ehkä muutenkin visuaalisen ilmeen.

 

3. Miten saada kuulijoita?

Eli onko podcast olemassa, jos se on julkaistu, mutta sitä ei kukaan kuuntele? Podcast on tarkoitettu kuulijoiden korville, joten markkinoi ylpeästi tuotostasi!

– Vinkkaa kavereillesi, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai kahvipöydässä.

– Jaa yhteisöllesi. Jos podcastisi käsittelee esimerkiksi koirankasvatusta, markkinoi jaksoja aiheesta kiinnostuneelle porukalle. Kuulutko kenties koira-aiheiseen Facebook-ryhmään? Tapaatko koiraharrastajia? Kerro heille!

Suomalaisille podcastaajille on ihan oma Facebook-sivunsa, joka löytyy nimellä Podcast Suomi – #podcastfi

– Perusta Instagram ja/tai Facebook-sivu podcastillesi. Instagram on omasta mielestäni paras tapa markkinoida omaa podcastia. Voit käyttää aiheeseen liittyviä hashtageja, voit tykätä muista samankaltaisista tileistä ja kommentoida heidän postauksiaan. Suuri osa omista kuulijoistani ovat löytäneet podcastini Instagramin kautta!

– Lisää podcastisi jakso.fi -sivustolle (http://jakso.fi/podcastit). Sieltä löytyvät kaikki suomalaiset podcastit.

– Jatka sitkeästi podcastin tekoa – ennen pitkää kuulijat kyllä löytävät luoksesi!

 

Näillä ajatuksilla itse ainakin pääsin alkuun. True crime aiheena on sellainen, että aiheesta kiinnostuneet löytävät tavalla tai toisella sen luokse. Omat kuulijani ovat kertoneet, että ovat löytäneet podcastin Spotifyn Todellisia rikoksia -kategorian alta, Instagramista tavalla tai toisella sekä true crime -keskusteluryhmistä.

Listaan alle vielä aiheeseen liittyviä sivustoja, joista itse olen saanut osan tässäkin esitetyistä tiedoista.

Lisäksi kannattaa kuunnella Ilmaisuvaivoja-podcastin jakso nimeltä K3, J7: Podcastit: ”Kaikki on alussa paskoja”. Viestinnän alan opiskelijat käyvät tässä jaksossa läpi hyvän podcastin rakennuspalikoita. Linkki jaksoon:
https://open.spotify.com/episode/7G4NjmnwsbHav01Uz34DWc?si=sEo1UfLkQZq3_NFEY3RYVg

Muut linkit:

https://www.totalaudio.fi/home/2018/8/9/10-ohjetta-onnistuneen-podcastin-tekemiseen

https://blogit.metropolia.fi/hiilta-ja-timanttia/2018/09/04/nain-teet-oman-podcastin/

https://www.podcastmedia.fi/blogi/

http://jakso.fi/podcastit

Jaa sisältöä myös kavereille

Share on facebook
Share on whatsapp

Liittyvät kirjoitukset